Camping Kiviniemi – Luonnostaan rauhoittava.

Paikka, jossa järvi ja metsä kohtaavat – tilaa levätä ja nauttia Järvi-Suomen puhtaudesta.

Camping Kiviniemi leirintäalue Puula Kangasniemi
🌊

Puhdas Puula

Puula ja rauhoittava rantamaisema aivan leirintäalueen äärellä.

⭐

3 Tähden laatu

Ekologinen, uudistunut ja huolella hoidettu kokonaisuus.

🚐

Isot paikat

Tilaa ja helppoutta suuriinkin ajoneuvoihin – hiekalla tai nurmella.

Järvi-Suomen matkailun uusi aika: Paluu aitoon ja puhtaaseen

Järvi-Suomen matkailu on kulkenut pitkän tien 1970- ja 80-lukujen suurista lomakeskuksista kohti nykypäivän arvostuksia. Menneinä vuosikymmeninä matkailu keskittyi usein massiivisiin rakenteisiin ja tehokkuuteen, mutta nykyään matkailija etsii jotain aivan muuta. Asfalttiviidakkojen sijaan ihmiset janoavat nyt aitoa kosketusta luontoon.

Ekologinen elämäntapa

Nykyaikainen matkailija arvostaa kohteita, joissa luontoarvot on huomioitu. Meille se tarkoittaa luonnonmukaista ympäristöä, nurmialueita ja metsää asfaltin sijaan sekä Puulan juomakelpoisen kirkasta vettä.

Irti asfalttiviidakosta

Kiviniemi edustaa vastaliikettä tiiviille pysäköintikentille. "Luonnostaan rauhoittava" tarkoittaa, että voit tuntea nurmen jalkojesi alla – emme ole rakentaneet luonnon päälle, vaan elämme sen ehdoilla.

Kiviniemen tarina – 1980-luvun kultavuosista uuteen kukoistukseen

Camping Kiviniemi on osa Järvi-Suomen elävää matkailuhistoriaa. Alue perustettiin vuonna 1985, ja se nousi nopeasti karavaanareiden tietoisuuteen yhtenä Puulan kauneimmista kohteista. 1990-luku oli Kiviniemen todellista suosion aikaa, jolloin alueen yhteisöllisyys ja luonnonrauha houkuttelivat matkailijoita läheltä ja kaukaa.

Muutoksen vuodet ja "Puulan Muikku"

Historian saatossa alue on kokenut monia mielenkiintoisia vaiheita, joita on taltioitu muun muassa Wikipedian artikkeleihin ja paikallishistorioitsija Jukka Joutsin arvokkaisiin arkistoihin. Alue tunnettiin välillä nimellä Puulan Muikku, jolloin suuret suunnitelmat muovasivat Kiviniemen rakennetta – muun muassa nykyinen Kiviniementie sai tuolloin uuden linjauksen.

Uusi suunta ja 3 tähden luokitus

Matkailun trendit muuttuvat, ja välillä Kiviniemi eli seesteisempää vaihetta, jolloin se ei ollut valtakunnallisesti yhtä näkyvässä roolissa kuin alkuaikoinaan. Tuo aika oli kuitenkin tärkeä osa alueen kehitystä ja antoi tilaa pohtia, mikä on Kiviniemen todellinen ydin.

Vuonna 2023 alkoi uusi aikakausi. Päätimme palauttaa alueen takaisin juurilleen nimellä Camping Kiviniemi. Vain kahdessa vuodessa olemme hioneet palveluitamme niin, että alue on saavuttanut virallisen kolmen tähden luokituksen. Olemme ylpeitä voidessamme sanoa, että Kiviniemi on tänään yhtä elinvoimainen kuin suosionsa huipulla 90-luvulla.

Tervetuloa kotiin:

  • Uudistuneet ja huolletut 3 tähden palvelut
  • Historian havinaa ja nykyaikaista mukavuutta
  • Lämmin tunnelma jokaiselle matkailijalle

"Kunnioitamme Kiviniemen pitkää historiaa ja olemme iloisia voidessamme jatkaa tätä tarinaa osana Kangasniemen upeaa matkailutarjontaa."

Sama edullinen hinta kaikille.

Emme vaadi jäsenkortteja – tarjoamme laadukkaan palvelun jokaiselle Järvi-Suomen ystävälle.

Tutustu ja varaa tästä

Opas Järvi-Suomen reiteille: Vinkit onnistuneeseen lomaan

📍 Parhaat reitit matkailuautolle

Etelä-Savo ja Keski-Suomi tarjoavat upeita maisemareittejä. Valtatie 13 on yksi kauneimmista väylistä yhdistää Mikkeli ja Jyväskylä. Suosittelemme poikkeamaan pääväyliltä pienemmille kyläteille – niistä löytyvät parhaat lähiruokapuodit ja savolaiset maisemat.

🌲 Jokamiehenoikeudet ja etiketti

Suomen puhdas luonto on yhteinen aarteemme. Muista matkaillessasi jättää paikat sellaiseksi kuin ne löysit. Puula-järven saaristo on herkkää aluetta, joten käytäthän merkittyjä tulentekopaikkoja ja kunnioitat pesimärauhaa.

🎣 Kalastajan muistilista

Puulalla kalastamiseen tarvitset valtion kalastonhoitomaksun (jos olet 18–69-vuotias). Monissa osakaskunnissa tarvitaan lisäksi paikallinen lupa. Puula on tunnettu erityisesti suurista järvilohistaan ja kirkkaista muikkuvesistään.

Tutustu Kangasniemen palveluihin

Kangasniemi on valittu useasti Suomen kauneimmaksi kunnaksi, ja se sijaitsee vain lyhyen matkan päässä Kiviniemestä. Matkailijan kannattaa hyödyntää alueen laadukkaat palvelut:

  • 🛒 Ruokakaupat ja tori
  • ⛽ Huoltoasemat ja sähköauton lataus
  • 💊 Apteekki ja terveyspalvelut
  • ☕ Idylliset kesäkahvilat

Saako Puulasta kalaa?

Vastaus on lyhyt: Kyllä saa. Puula on yksi Itä-Suomen arvostetuimmista kalavesistä, joka tarjoaa saalista niin harrastelijalle kuin vaativalle uistelijalle.

🐟 Puulan tärkeimmät saaliskalat

  • Järvilohi ja Taimen: Puula on tunnettu vahvoista lohikaloistaan. Erityisesti uistelijat tavoittelevat näitä kirkasvetisen järven kuninkaallisia.
  • Muikku: Puulan "hopea" on järven tärkein saaliskala ja koko ekosysteemin perusta.
  • Kuha ja Ahven: Puhtaan veden ansiosta Puulan kuhat ja suuret ahvenet ovat erinomaisia ruokakaloja.
  • Hauki: Saariston kaislikot ja karikot tarjoavat erinomaisia paikkoja jättihaukien pyyntiin.

🎣 Tietoa kalastajalle

Luvat: 18–69-vuotiaiden tulee suorittaa valtion kalastonhoitomaksu. Jos kalastat muulla kuin yhdellä vavalla (esim. uistelu useammalla vavalla tai verkkokalastus), tarvitset lisäksi osakaskunnan vesialueluvan.

Vastuullisuus: Noudata aina lakisääteisiä alamittoja ja kalastusrajoituksia. Puula on Natura-aluetta, ja arvostamme kestävää kalastusta, jotta saalista riittää tulevaisuudessakin.

Vinkki: Puulan vesi on kirkasta, joten kokeile kirkkaita ja luonnollisia viehevärejä. Parhaat ottipaikat löytyvät usein sieltä, missä syvänteet ja saarten rinteet kohtaavat.

Camping Kiviniemessä olet suoraan kalavesien äärellä. Meiltä saat vinkit ja voit lähteä vesille vaikka suoraan omasta rannastamme!

Koe Kangasniemi – Suomen kaunein kunta kutsuu

Kangasniemi tarjoaa paljon muutakin kuin upeita järvimaisemia. Täällä voit nauttia aidosta savolaisesta vieraanvaraisuudesta, kulttuurista ja aktiivisesta lomasta. Tässä parhaat vinkkimme:

🏛️ Kulttuuria ja historiaa

  • Kangasniemen kirkko: Yksi Suomen suurimmista ja kauneimmista puukirkoista, joka hallitsee kylän maisemaa.
  • Kotiseutumuseo: Tutustu vanhan ajan elämään idyllisessä viljamakasiinissa.
  • Pirtin perinnepuisto: Kaunis puistoalue aivan kirkonkylän tuntumassa, sopii rentoon kävelyyn.

🏃 Aktiiviseen päivään

  • Melonta ja suppaus: Puulan suojainen saaristo on melojan paratiisi. Kysy meiltä reittivinkit!
  • Luontopolut ja retkeily: Sinivuoren luonnonpuisto ja monet paikalliset polut kutsuvat metsäretkelle.
  • Golf: PuulaGolf tarjoaa upean 9-reikäisen kentän järvimaisemissa, vain lyhyen ajomatkan päässä.

🍦 Elämää ja elämyksiä

  • Kesätori: Kangasniemen tori on kesälauantaisin elämää täynnä. Maista paikallisia leivonnaisia ja muikkuja!
  • Käsityöpuodit: Alueelta löytyy uniikkeja paikallisia käsitöitä ja designtuotteita.
  • Kesätapahtumat: Syvälahden viihdekeskuksen tanssit ja monet konsertit tuovat vipinää iltoihin.

Vinkki: Kysy meiltä lisää! Autamme mielellämme suunnittelemaan juuri sinun näköisesi päiväretken Kangasniemen helmiin.

Blogeja Camping Kiviniemestä

 
 

Lue Hansin ja Annan 5 tähden kokemukset!

 

"Saksalaista sähkövarmuutta (16A) ja aitoa luonnon rauhaa Puulaveden rannalla."

 

FI / DE / EN / SV

    TUTUSTU ARVIOIHIN BLOGISTA →

 

Puula rentoutumistaja aktiviteetteja

 

 

Puulajärvi - Luonnon helmassa rentoutumista ja monipuolista harrastamista

 

Puulavesi (Puula) sijaitsee Etelä-Savossa Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin alueilla sekä Keski-Suomen maakuntaan kuuluva Joutsa. Puulan pinta-ala on 330 km² ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja syvin kohta 62 metriä. Puula vastaanottaa koillisesta Läsäkosken kautta Kyyveden alueen vedet. Puulavesi virtaa Liekuneeseen ja laskee Kissakosken kanavan ja voimalaitoksen kautta Mäntyharjun reittiä myöten Kymijokeen.

 

Järven ympärillä on laajat metsäalueet, jotka houkuttelevat retkeilijöitä, marjastajia ja sienestäjiä. Puulajärvellä on myös runsaasti vesistöjä, joten se on erinomainen paikka kalastajille ja veneilijöille.

 

Harrastusmahdollisuuksia:

 

Veneily: Puulajärvi on erinomainen paikka veneilyyn. Järvellä on runsaasti saaria ja poukamia, joissa voi nauttia luonnon rauhasta. Veneilyreittejä löytyy niin aloittelijoille kuin kokeneillekin veneilijöille.

Kalastus: Puulajärvi on kalaisa järvi, josta voi saada haukea, ahventa, kuhaa ja lahnan. Järvellä on myös runsaasti istutettuja kirjolohia ja taimenia.

 

Retkeily: Puulajärven ympäristössä on laajat metsäalueet, jotka tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn. Metsissä on useita merkittyjä retkeilyreittejä, ja niistä löytyy myös runsaasti laavuja ja nuotiopaikkoja.

 

Marjastus ja sienestys: Puulajärven ympäristön metsät ovat erinomaisia marjastus- ja sienestysmaita. Metsissä kasvaa runsaasti mustikoita, puolukoita, kantarelleja ja tatteja.

 

Uinti: Puulajärvellä on useita uimarantoja, joissa voi nauttia auringosta ja uimisesta. Järvessä on myös useita saunoja, joissa voi rentoutua uinnin jälkeen.

 

Talviurheilu: Talvella Puulajärvi tarjoaa hyvät puitteet talviurheilulle. Järvellä voi luistella, hiihtää ja pilkkiä. Metsissä on myös useita hiihtolatuja.

 

Majoitus:

Puulajärven ympäristössä on runsaasti majoitusvaihtoehtoja. Järven rannalla on useita hotelleja, mökkejä ja leirintäalueita. Majoitusta löytyy niin pienemmille kuin isommillekin ryhmille. katso lisää: https://campingkiviniemi.fi

 

Ruokailu:

Puulajärven ympäristössä on useita ravintoloita ja kahviloita, joissa voi nauttia maittavista aterioista. Ravintoloista löytyy niin perinteistä suomalaista ruokaa kuin kansainvälisiä herkkujakin.

Nähtävyydet:

 

Puulajärvi on erinomainen paikka rentoutumiseen ja luonnonläheiseen lomailuun. Järven ympäristössä on runsaasti harrastusmahdollisuuksia ja majoitusvaihtoehtoja. Tule ja koe Puulajärven ainutlaatuinen tunnelma!

 

Järven erityispiirteet

Puula on muodoltaan laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järviketju. Sille ovat tunnusomaisia jylhät, karut, kallioiset rannat sekä monin paikoin rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin maakunnan luontokohteisiin. Sen rikkonainen ja karu saaristoluonto on omaleimainen. Alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas. Puula on valittu Etelä-Savon maakuntajärveksi vuonna 2011.

Puulan alueella on kymmenittäin raukkeja. Raukit ovat kivimuodostelmia, joista vesi on muovannut osan kiviaineksesta pois. Puulan raukit muovautuivat noin viiden tuhannen vuoden ajan, kunnes ne paljastuivat veden alta vuosina 1831-54 kaivetun Kissakosken kanavan aiheuttaman 1,78 metrin vedenpudotuksen jälkeen. Nykyään ne ovat suosittuja nähtävyyksiä.

 

Nykytila ja suojelu

Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahumuksisia ja väriltään vain hieman ruskeahkoa. Happitilanne on järvessä hyvä. Seurantatiedon mukaan suurin osa järvestä on rehevyystasoltaan lähinnä karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty Uimaniemen edustalla, Hirvensalmella, 51 m:n syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan ja koskee suurinta osaa Puulaa. Kuormittajien velvoitetarkkailu tulosten perusteella Otavan lähialueella Kotalahden vedenlaatu on luokiteltu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lähinnä luokkaan tyydyttävä. Kangasniemen kunnan edustalla Puulaveden vedenlaatu on luokiteltavissa luokkaan hyvä.

Puulaveteen pohjoisesta ja idästä laskevat vesistöt ovat pääasiassa karuja ja osin suoalueiden sekä metsäojitusten vuoksi humuksen tummentamia. Puulan pääaltaaseen tultaessa humuksen vaikutus heikkenee ja kalastusalueen eteläosassa järvet ovat karuja ja melko kirkasvetisiä. Puulaveteen laskee luoteesta Siikaveden kautta Kälkäjoki, jonka vesi on valuma-alueen laajojen suoalueiden ja turvetuotannon vuoksi tummaa.

Puulan luoteinen osa on melko matala ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Puulaveden pääaltaassa humus- ja ravinnekuorma on laimentunut ja pääallas on kirkasvetinen ja erittäin karu. Pääallas on lisäksi melko syvä (70 m). Puula on jaettu pääaltaaseen, Kotalahteen, Lihavanselkä-Kaiskonselkään, Ruovedenselkä-Vuojaselkään sekä Siikaveteen, joista pääallas edustaa tyypittelyssä suuria vähähumuksisia järviä. Järven kaakkoinen alue on myös melko kirkasvetinen ja karu.

 

Pistekuormitus

 

Pohjoisosan Ruovedenselkä on matala ja melko kirkasvetinen, mutta Kangasniemen keskus- taajaman kuormituksen vuoksi rehevähkö. Vuojaselkä on matala, karuhko ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Kangasniemen taajaman puhdistetut jätevedet lasketaan Ruovedenselälle. Hirvensalmen taajaman jätevedet laskevat puhdistamon ja suoimeytyksen kautta Liekuneeseen. Turvetuotanto alue on Mäkelänsuolla, josta kuivatusvedet lasketaan Vuojaselkään lähelle Läsäkoskea. Lännestä Keski-Suomen puolelta laskee turvetuotantovesiä Kälkäjokea pitkin Puulaveden länsiosaan.

 

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Puulan kalastusalueen vesistöihin kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Puulassa esiintyvät ainakin 22 kalalajia: ankerias, hauki, kivennuoliainen, made, kivisimppu, ahvenkalat, lohikalat ja särkikalat. Ahvenkaloihin kuuluvat ahven, kuha ja kiiski. Särkikaloihin kuuluvat särki, säyne, lahna, mutu ja salakka. Lohikaloihin kuuluvat järvilohi, taimen, kirjolohi, muikku, siika, peledsiika, nieriä, harjus ja kuore.

Puulavesi on erinomainen muikkuvesi, minkä vuoksi taimen sekä järvilohi kasvavat nopeasti. Siten kaikilla virtavesillä, jotka laskevat Puulaveteen on kalataloudellista arvoa. Puulan suurten selkien ulappa-alueiden kalayhteisö koostuu melkein pelkästään muikusta ja kuoreesta. Ahventa ja särkeä esiintyy hyvin vähän. Siika viihtyy pääasiassa rantapenkoilla. Ulappa-alueiden tärkeimpiä petokaloja ovat taimen, järvilohi ja made sekä iso ahven.

Vuoden 2009-2013 kalojen istutussuunnitelman mukaan Puulaveden I alueelle istutetaan vuosittain kuhaa 10000 kpl, järvilohta 3000 kpl ja yhdessä alue 2 kanssa istutetaan rasvaeväleikattua järvitaimenta varojen ja tilanteen mukaan (Läsäkosken kunnostus).

Puulaveden pääaltaaseen (alue II) istutetaan vuosittain rasvaeväleikattu järvitaimenta 4000kpl, joiden istutuksia vähennetään asteittain (Läsäkosken kunnostus). Järvilohia istutetaan 6000kpl, ja lisätään määrällä minkä verran taimenistutuksia vähennetään. Lisäksi istutetaan järviharjusta 10000 kpl. Mahdollinen muu istutuslaji voi olla kuha ja nieriä tilanteen mukaan.

Puulaveden alue III, Ruovedenselälle istutetaan järvisiikaa 20000 kpl ja Vuojalahteen tulee kuhaa 40000 kpl joka toinen vuosi. Puulaveden Otavanlahti- Pääskynselkä alueen IV istutetaan rasvaeväleikattua järvitaimenta 2000 kpl sekä järvilohta 1000kpl ja kuhaa 5000kpl.

Järviharjuksen istutukset Puulan syvempiin osiin Simpiän-, Karttuun- ja Kaiskonselälle ovat tuottaneet istutusmääriin nähden välttävän tuloksen. Alueen vesistöissä esiintyy vaihtelevasti rapua, jota on myös istutuksin tuettu. Kalastusalueen vesistöissä on rapurutto tuhonnut suurimman osan luontaisista kannoista. Istutuksia on suoritettu vuosittain mutta tulokset koeravustuksissa eivät ole olleet kuin välttäviä.

Puulaan on istutettu runsaasti taimenta ja taimen lisääntyy jossain määrin myös kalataloudellisesti kunnostetussa Läsäkoskessa. Sekä mahdollisesti myös Mallokseen laskevalla Tamarajoella. Yli 90 % taimenen ravinnon massasta on runsaan muikkukannan aikana muikkua. Taimenkannat ovat osakaskuntien ilmoituksen mukaan Puulaa lukuun ottamatta heikot.

Puulaan on istutettu myös järvilohia vuodesta 1998 lähes vuosittain. Järvilohi kasvoi Puulassa vielä nopeammin kuin taimen. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella Puulan tärkein kalalaji. Puulan matalissa lahtivesissä muikkukanta on ollut järven keskiosaa heikompi. Muikkukannalle on tyypillistä melkoinen vuosien välinen vaihtelu, joten myös muikkukatoa esiintyy. Runsas vuosiluokka syntyy Puulalla 2-4 vuoden välein.

Puulassa esiintyy useita siikamuotoja ja yleisin on ns. järvisiika. Poikastiheys on ollut Puulalla melko alhainen. Puulassa esiintyy myös jonkin verran istutettua planktonsiikaa. Puulan madekanta on melko runsas. Puulassa oli vielä 1950-luvun lopulla runsas kuhakanta, mutta se hävisi 1960-luvun loppuun mennessä lähes tyystin. Viime vuosina kuhakantaa on yritetty elvyttää istutuksin. Kuha kasvaa Puulan tutkimusalueella, kuten karuissa järvissä yleensä, melko hitaasti.

 

Alueen lajeja

Kasvi- ja eläinlajistoon kuuluu runsaasti uhanalaisia sekä direktiivilajeja. Suuret selkävedet suovat mereisen luonteensa vuoksi hyvät mahdollisuudet runsaan kuikkakannan ja melko runsaan selkälokkikannan esiintymiselle. Purotierasammalen kasvupaikka on ainoa tunnettu Etelä-Savossa. Hoikkavilla, taljaruostesammal, oravisammal, ketjusammal ja isoriippusammal ovat alueellisesti uhanalaisia. Riekko on alueellisesti uhanalainen sekä riistaeläin. Selkälokki on Suomen erityisvastuulaji.

Lintudirektiivin liitteen I linnut: ampuhaukka, helmipöllö, huuhkaja, kaakkuri, kalatiira, kuikka, kurki, lapinpöllö, laulujoutsen, liro, mehiläishaukka, metso, palokärki, peltosirkku, pikkulepinkäinen, pikkusieppo, pyy, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo, vesipääsky. Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut: nuolihaukka ja tuulihaukka. Uhanalaisia lajeja alueella 2 kpl. Muut lajit: kuhankeittäjä, pikkutikka, riekko, selkälokki, taimen, vaellussiika, jättikatka, ilves, karhu, hirvenkello.

Puulan vesireitin historia

Höyrylaivaliikenne Mikkelistä Saimaalle alkoi 1800-luvun lopulla. Saimaan laivaväylän ohella toinen tärkeä vesireitti Mikkelin lähistöllä alkoi Otavan satamasta Kotalahdelta ja kulki Puulavettä myöten Hirvensalmelle ja sieltä edelleen Kangasniemelle. Vesireitti kunnostettiin liikennöitävään kuntoon vuosina 1889-91 tehtyjen kanavoimis- ja ruoppaustöiden jälkeen. Puulan vesireittiä jouduttiin parantamaan uudelleen ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Sotien aikana ja heti sodan jälkeen laivaliikenne koki vielä lyhyen nousukauden. Jo liikenteestä poistetut Puulaveden höyrylaivat otettiin jälleen käyttöön. Erityisen vilkas matkustajaliikenteen kannalta oli vuosi 1945. Autoliikenteen elpyessä laivaliikenne romahti taas. Puulaveden viimeiseksi höyrylaivaksi jäi "Läsäkoski"-niminen hinaaja, joka liikkui Puulalla 1970-luvun puoliväliin saakka. Järven kokoon nähden Puulalla liikennöi iso höyrylaivasto, josta ei kuitenkaan ole jäänyt jäljelle ainuttakaan laivaa. Lähde: järviwiki

Hyvä tietää ennen tuloa

👨‍👩‍👧‍👦 Onko alue lapsiystävällinen?

Kyllä! Kiviniemi on yleisesti erittäin turvallinen ja rauhallinen alue lapsille leikkiä ja liikkua. Huomioithan kuitenkin, että rantamme syvenevät melko nopeasti, eli ne eivät ole tyypillisiä matalia kahlailurantoja. Pienimpien uimareiden kanssa on siis syytä olla rannassa huolellinen.

🐾 Ovatko lemmikit tervetulleita?

Kyllä! Olemme koiraystävällinen leirintäalue. Pyydämme pitämään lemmikit kytkettynä alueella muiden vieraiden ja luonnonrauhan vuoksi.

🚿 Millaiset ovat huoltotilat?

3 tähden luokituksemme takaa laadukkaat ja puhtaat wc- ja suihkutilat, tiskipaikan sekä pyykinpesumahdollisuuden.

📍 Sijainti & Etäisyydet

  • 🏙️ Kangasniemi: 2 km (keskusta)
  • 🏙️ Mikkeli: 50 km
  • 🏙️ Jyväskylä: 65 km
  • 🏙️ Helsinki: 250 km

Karavaanarin muistilista Järvi-Suomeen

  • Tarkista kaasulaitteiden koeponnistus
  • Varmista riittävä juomavesihuolto (Puula on puhdas!)
  • Varaa mukaan paikallisia kalastuslupia
  • Suosi virallisia 3 tähden luokiteltuja alueita
  • Kunnioita savolaista luonnonrauhaa
  • Lataa sähköautot ja akut ajoissa kirkonkylillä

Looking for information in English?

🌐 Visit Campground.fi (English Website)